Kansalliset vähemmistöt

1. tammikuuta 2010 astui voimaan uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724). Laki vahvistaa kansallisten vähemmistöjen asemaa aiemmin voimassa oleviin asetuksiin.

Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Saamelaisilla on lisäksi alkuperäiskansan erityisasema.

Kansalliset vähemmistökielet ovat jiddiš, meänkieli, romani, saame, suomi.

Yhteistä vähemmistöryhmille on se, että ne ovat asuneet Ruotsissa kauan ja että kullakin ryhmällä on selvä keskinäinen yhteenkuuluvuus. Ryhmillä on myös oma uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen viiteryhmä ja halu säilyttää identiteettinsä.  

Laki antaa kansallisille vähemmistöille oikeuden tietoon, suojaa vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria sekä antaa mahdollisuuden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä tulee erityisesti vaalia. Hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella näistä asioista vähemmistöjen edustajien kanssa.

Suomen, saamen ja meänkielen hallintoalue

Kaikilla ruotsalaisilla kunnilla on mahdollisuus tarjota kuntalaisilleen suomen-, saamen- ja/tai meänkielisiä palveluja ja kuulua vastaavan kielen hallintoalueeseen. Kuntalaisella on tällöin oikeus käyttää vähemmistökieltä asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti kunnan viranomaisen kanssa. Viranomainen voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamiseen. Aloite hallintoalueeseen kuulumisesta tulee yleensä kunnassa asuvalta vähemmistöltä.

Hallintoalueeseen kuuluvalla kunnalla on velvollisuus järjestää vanhustenhuolto ja lasten päivähoito kokonaan tai olennaisilta osin vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä toivoo. Kunnan tulee myös neuvotella vähemmistön kanssa heitä koskevista asioista sekä tiedottaa heidän oikeuksistaan.

Uddevalla kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen

Uddevallan kunnan väestöstä noin viidellä prosentilla on suomalaiset sukujuuret. Se on 1.2.2013 lähtien yksi 66 ruotsalaisesta kunnasta, jotka ovat vapaaehtoisesti liittyneet suomen kielen hallintoalueeseen.

Förslag på sidor